Jätin marraskuun valtuuston kokouksessa Oulun kaupungin talousarvioon muutosesityksen, jolla olisin halunnut poistaa kirjauksen paperittomien palveluiden selvittämisestä. Esityksen tavoitteena oli, ettei Oulu erikseen selvitä paperittomien palveluiden järjestämistä, sillä ministeriö oli jo valmistelemassa kansallista ohjeistusta. Esitykseni äänestettiin valtuustossa nurin.

Ministerityöryhmän ohjeistus paperittomien, tässä tapauksessa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palveluiden järjestämisestä tulikin pian valtuuston kokouksen jälkeen. Ohjeistus on niin tiukka, kuin perustuslaki antaa myöten. Ministeri Risikko kommentoi heti tuoreeltaan, että laittomasti maassa olevat henkilöt on saatava ulos maasta, eikä heille tule antaa mitään muuta palveluita, kuin välitön hätäapu, ja senkin on oltava lyhytaikaista. Tärkein osa ohjeistusta onkin se, että kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille ei siis tulla antamaan jatkossa rahaa edes toimeentulotuen muodossa.

Mielestäni laittomasti maassa oleville ihmisille ei tarvitsisi antaa senkään vertaa, kun ohjeistus ohjeistaa. Valitettavasti se vaatisi perustuslain muuttamista, eikä eduskunnassa ole tarpeeksi sellaisia kansanedustajia, jotka olisivat valmiita muuttamaan perustuslakia tältä osin. Hallituksen tavoite kuitenkin on päästä eroon kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä, ja tämän myötä esimerkiksi säilöönottokapasiteettia aiotaan kasvattaa.

Suomessa laittomasti oleskelu onkin tehtävä niin kansallisella, kuin kuntatasolla mahdollisimman epähoukuttelevaksi. Valtion ja Euroopan unionin rajat ovat olemassa syystä: turvaamassa kansalaisiamme. Mikäli Oulu nyt poikkeaa kansallisesta ohjeistuksesta ja päättää alkaa tarjota paperittomille palveluita tai jopa rahaa, tulee kaupungistamme houkutteleva kohde paperittomille.

Jos kielteisen päätöksen saaneita ei aktiivisesti karkoteta maasta, turvapaikkajärjestelmällä ei ole mitään merkitystä. Nykyinen järjestelmä on jo muutenkin toimimaton, eikä aidosti hätää kärsiviä auteta, joten kansainvälisiä sopimuksia olisi vihdoin syytä tarkastella kriittisesti.

Jenna Simula, kaupunginvaltuutettu (ps.)