Suomi on ennennäkemättömän ongelman edessä: maahamme tulleista turvapaikanhakijoista vain osa on saanut myönteisen päätöksen, ja muiden tulisi palata kotimaihinsa. Sen sijaan he osoittavat mieltä vaatien päättäjiä muuttamaan päätöksiä sellaisiksi, että he saisivat rahaa, majoitusta ja terveyspalveluita ilmaiseksi – huolimatta siitä, että he ovat maassa laittomasti.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt työnsä, ja todennut, etteivät kaikki turvapaikkaa hakeneet ihmiset ole hädänalaisia. He eivät tule edes sodan jaloista, heidän henkensä tai turvallisuutensa ei ole uhattuna kotimaassa, eivätkä he tarvitse turvapaikkaa Suomesta. Koko turvapaikanhakujärjestelmä on enää vain auttamisjärjestelmän irvikuva: tosiasiassa leirit lähellä kriisialueita ovat täynnä ihmisiä, jotka eivät voi palata koteihinsa. Heillä ei ole varaa maksaa tuhansia euroja salakuljettajille, kuten valtaosalla tänne tulleista nuorista miehistä on ollut.

Paremman elämän etsiminen on inhimillistä, mutta turvapaikan hakeminen paremman sosiaaliturvan ja etujen takia on röyhkeää. On myös naiivia ajatella, etteivätkö Lähi-idän ongelmat siirtyisi tänne tulevien ihmisten mukana, ja sen olemmekin jo Euroopassa joutuneet kokemaan terrori-iskujen muodossa. Tänne tulevia ihmisiä ei voi verrata evakoihin, Ruotsiin lähetettyihin sotalapsiin tai suomalaisiin, jotka muuttivat Amerikkaan tai Ruotsiin tekemään töitä. Tilastot osoittavat, että esimerkiksi Afrikasta tai Lähi-idästä tulleet ihmiset eivät ole työllistyneet Suomessa hyvinä, eivätkä huonoina aikoina.

On aika lopettaa turvapaikanhakijoiden paapominen, ja hyväksyä tosiasiat. Kuntien päättäjien ei tule taipua painostukseen, eikä heille tule antaa enempää palveluita, kuin perustuslaki määrää. Heidät on yksinkertaisesti ohjattava ulos maasta. Meidän tulee huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista ja lopettaa sädekehän kiillotus auttamalla ihmisiä, joilla ei ole oikeutta täällä olla.

Jenna Simula
kaupunginvaltuutettu, (ps.)
kuntavaaliehdokas

Julkaistu Kalevassa 21.3.2017