Maahanmuuttoa hinnalla millä hyvänsä – ei kiitos!

Mikäli suomalaisilla ei pian ole enää turvallista elää omassa kotimaassaan, olemme menettämässä kenties perustavanlaatuisimman ja tärkeimmän ominaisuuden, mitä Suomi on ehtinyt hyvin pitkän aikaa olla. Meillä ei ole toista kotimaata, on vain tämä yksi, josta on pidettävä hyvää huolta. 

Emme nimittäin ole koko maailman sosiaalitoimisto, emme koko maailman opinahjo emmekä pelasta maailmaa, vaikka ottaisimme Suomeen paremman elintason pariin kuinka paljon pakolaisia tai muita siirtolaisia tahansa. Lakimme on luotu turvaamaan kansalaisiamme, pitämään rajamme säpissä hallitsemattomalta liikehdinnältä, ja sellaisena lainsäädännön tulisi toimia jatkossakin.

Valitettavasti kulunut vaalikausi on ollut tältä osin hyvin traaginen: demarihallitus on kaikin mahdollisin tavoin höllentänyt maahanmuuttopolitiikkaa ja maahantuloa vailla huolta huomisesta. Turvallisuusviranomaisten näkemyksillä ei ole ollut minkäänlaista merkitystä, vaan ideologia on ajanut tylysti edelle. Julkisuudessa sen sijaan on usealta suunnalta nostettu esiin huolta: Suomi ei ole valmis edes siihen määrään ulkomaista työvoimaa, kuin suurin osa puolueista Kokoomus, Keskusta ja SDP etunenässä vaativat. Humanitaarisesta maahanmuutosta puhumattakaan – kotouttamiseen käytetyistä resursseista riippumatta siinä ei olla onnistuttu, ei Suomessa eikä missään muuallakaan. Tietyistä kulttuuripiireistä tänne tuleva väki ei usein yksinkertaisesti halua sopeutua yhteiskuntaamme. Nykymuotoinen maahanmuutto ei ole Suomelle ratkaisu, vaan ongelma. Ongelma, joka huonontaa huoltosuhdetta entisestään, eikä suinkaan paranna sitä.

Kuten naapurimaamme ovat osoittaneet, on täysin selvää, että Suomessakin tulee pian seinä vastaan – ennemmin tai myöhemmin. Siinä kohtaa maahanmuuttopolitiikkaa tullaan kiristämään minkä tahansa puolueen toimesta. Kyse on nyt siitä, ymmärtävätkö muut puolueet asian tilan ajoissa vai toivottoman myöhään, kuten Ruotsissa on käynyt.

Me perussuomalaiset olemme pitäneet maahanmuuton ongelmia esillä jo yli vuosikymmenen ajan, ja toimimme valitettavasti edelleen ainoana puolueena, joka haluaa toimia nyt, kun meillä on vielä aikaa pelastaa Suomi. Enää ei kiistellä siitä, etteikö Suomi olisi Ruotsin tiellä, mutta nyt odotetaan rohkeutta muilta puolueilta yhtyä perussuomalaisten linjoille. Kenties äänivyöry Perussuomalaisille eduskuntavaaleissa olisi omiaan ohjaamaan myös muut viimein oikeaan suuntaan. Toista samanlaista vaalikautta ei enää tarvita, vaan lainsäädäntö on uudistettava pikaisesti siten, etteivät ovemme ole auki sellaiselle maahanmuutolle, joka aiheuttaa meille taloudellista ja sosiaalista rasitetta, rikollisuutta sekä turvallisuustilanteen järkyttävää heikentymistä.

Kolumni on alunperin julkaistu Kalevassa 1.2.2023

Maahanmuuttoa sinun rahoillasi

Väliaikaisia hätämajoituskeskuksia turvapaikanhakijoille on perustettu ympäri Suomea. Niitä korvaavia, pysyviä vastaanottokeskuksia, tullaan avaamaan kuntien mielipidettä kysymättä, kuten Maahanmuuttovirasto on asian ilmoittanut. Toisin kuin isoon ääneen on mainostettu, turvapaikanhakijoista syntyvät kulut tulevat valtion, eli veronmaksajien lisäksi käymään myös kunnan kukkarolle.

Kun osa turvapaikanhakijoista saa aikanaan myönteisen oleskeluluvan, olisi kunnasta löydyttävä heille asuntoja ja yritettävä löytää myös työpaikkoja. Kuten kaikki tiedämme, meillä on jo omasta takaa valtava reservi työttömiä vailla töitä. Tyhjillään olevia vuokra-asuntoja on myös rajallinen määrä. Kunnan tulee huolehtia lisäksi alaikäisten oleskeluluvan saaneiden sijoittamisesta opetuksen piiriin. Käytännössä kunnat joutuvat kamppailemaan niin palveluiden, kuin asuntojen järjestämisen kanssa. Ongelmia tulevat entisestään lisäämään perheenyhdistämiset, joihin toivon hallitukselta pikaisia tiukennuksia.

Kuten tiedämme, on Suomi ollut ongelmissa jo aiemman turvapaikanhakijamäärän kanssa. Tulijoita ei ole onnistuttu kotouttamaan, ei Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa. Täysin erilaisesta kulttuuripiiristä tulevat ihmiset eivät sopeudu länsimaiseen kulttuuriin ja eristäytyvät pahimmassa tapauksessa omiin oloihinsa ja ryhmiinsä. Nyt tulijoista suurin osa on irakilaisia, jotka eivät ole työllistyneet Suomessa, ei hyvinä, eikä huonoina taloudellisina aikoina. Resurssit kotouttamiseen pienenevät olennaisesti tulijamäärän kymmenkertaistuessa, ja samalla todennäköisyys kotoutumisen onnistumiseen heikkenee entisestään. On sinisilmäistä kuvitella, että me onnistuisimme kotouttamaan valtavan määrän ihmisiä, joilla ei tunnu olevan motivaatiota sopeutua kulttuuriimme ja tapoihimme.

Monen mielestä turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kustannukset eivät ole millään tavalla suomalaisilta pois. Todellisuudessa hallitsematon turvapaikanhakijatulva tulee lisäämään niin kuntien, kuin valtion menoja, minkä seurauksena paine veronkorotuksille ja leikkauksille kasvaa. Olemme jo nostaneet veroja, lakkauttaneet kouluja, lomauttaneet kuntien henkilöstöä ja niin edelleen. Jokainen suomalainen maksaa jo nyt epäonnistuneesta maahanmuutosta kovaa hintaa.

Jenna Simula, kaupunginvaltuutettu (ps.)

Ei palveluita laittomasti maassa oleville

Jätin marraskuun valtuuston kokouksessa Oulun kaupungin talousarvioon muutosesityksen, jolla olisin halunnut poistaa kirjauksen paperittomien palveluiden selvittämisestä. Esityksen tavoitteena oli, ettei Oulu erikseen selvitä paperittomien palveluiden järjestämistä, sillä ministeriö oli jo valmistelemassa kansallista ohjeistusta. Esitykseni äänestettiin valtuustossa nurin.

Ministerityöryhmän ohjeistus paperittomien, tässä tapauksessa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palveluiden järjestämisestä tulikin pian valtuuston kokouksen jälkeen. Ohjeistus on niin tiukka, kuin perustuslaki antaa myöten. Ministeri Risikko kommentoi heti tuoreeltaan, että laittomasti maassa olevat henkilöt on saatava ulos maasta, eikä heille tule antaa mitään muuta palveluita, kuin välitön hätäapu, ja senkin on oltava lyhytaikaista. Tärkein osa ohjeistusta onkin se, että kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille ei siis tulla antamaan jatkossa rahaa edes toimeentulotuen muodossa.

Mielestäni laittomasti maassa oleville ihmisille ei tarvitsisi antaa senkään vertaa, kun ohjeistus ohjeistaa. Valitettavasti se vaatisi perustuslain muuttamista, eikä eduskunnassa ole tarpeeksi sellaisia kansanedustajia, jotka olisivat valmiita muuttamaan perustuslakia tältä osin. Hallituksen tavoite kuitenkin on päästä eroon kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä, ja tämän myötä esimerkiksi säilöönottokapasiteettia aiotaan kasvattaa.

Suomessa laittomasti oleskelu onkin tehtävä niin kansallisella, kuin kuntatasolla mahdollisimman epähoukuttelevaksi. Valtion ja Euroopan unionin rajat ovat olemassa syystä: turvaamassa kansalaisiamme. Mikäli Oulu nyt poikkeaa kansallisesta ohjeistuksesta ja päättää alkaa tarjota paperittomille palveluita tai jopa rahaa, tulee kaupungistamme houkutteleva kohde paperittomille.

Jos kielteisen päätöksen saaneita ei aktiivisesti karkoteta maasta, turvapaikkajärjestelmällä ei ole mitään merkitystä. Nykyinen järjestelmä on jo muutenkin toimimaton, eikä aidosti hätää kärsiviä auteta, joten kansainvälisiä sopimuksia olisi vihdoin syytä tarkastella kriittisesti.

Jenna Simula, kaupunginvaltuutettu (ps.)

Itsepuolustuskursseilta apua turvattomuuteen

Jätin viime valtuuston kokouksessa aloitteen itsepuolustuskurssien järjestämiseksi oululaisille naisille ja tytöille saamani kuntalaispalautteen johdosta. Ihmiset ovat huolissaan niin lapsien, nuorten kuin vanhempien yksin ulkona liikkumisesta, ja turvattomuuden tunne on tutkitusti ennätyskorkealla (MTS 21.1.). Eniten suomalaisten huoli oli kasvanut maahanmuuttajien määrän kasvun vuoksi, eikä huoli ole turha. Tilastojen valossa esimerkiksi ulkomaalaisten tekemien raiskausten määrä on noussut aiemmasta, ja vuonna 2014 peräti noin 27 prosenttia kaikista raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä. Samalla kun ulkomaalaisten määrän kasvu turvapaikanhakijatulvan myötä on räjähtämässä käsiin, nousee myös raiskausten ja seksuaalisten ahdistelujen määrä radikaalisti, sillä Lähi-idästä ja Afrikasta tulevilla henkilöillä on 17-kertainen riski syyllistyä raiskaukseen.

Meillä jokaisella on oikeus liikkua ulkona joutumatta pelkäämään joutuvansa ryöstön tai raiskausyrityksen kohteeksi. Tämän vuoksi ehdotin itsepuolustuskursseja, joiden päällimmäinen tarkoitus olisi valmentaa tyttöjä ja naisia henkisesti tilanteeseen, jossa he saattavat joutua puolustamaan itseään. Kyse ei ole ”taistelulajien opettelusta”, vaan henkisen valmentautumisen lisäksi muutamien irrottautumisotteiden harjoittelusta. Uhkaavassa tilanteessa ei nimittäin missään tapauksessa saa mennä paniikkiin, vaan yrittää toimia kuten etukäteen on ajatellut ja opetellut.

Ennakointi ja oikeanlainen toiminta tilanteessa voi estää esimerkiksi raiskausyrityksen. Vastikään Oulun keskustassa tapahtunut seksuaalinen ahdistelu keskeytyi, kun nainen huusi apua, ja onnistui soittamaan hätäkeskukseen. Olen itse ollut todistamassa tilannetta, jossa ulkomaalainen mies ahdisteli bussipysäkillä naista yrittäen lyöttäytyä hänen seuraansa. Selvästi hätääntyneen oloinen nainen ei uskaltanut sanoa miehelle vastaan, ja kun kysyin, onko mies hänen seurassaan, vastasi nainen kieltävästi. Pyysin miestä poistumaan ja jättämään naisen rauhaan, minkä seurauksena hän suuttui ja huusi saavansa kohdella naisia miten haluaa. Mies poistui paikalta poliisin kyydillä.

Me emme kaipaa Suomeen yhtäkään sellaista ihmistä, jonka mielestä naiset eivät ole mieheen nähden tasa-arvoisia, ja joiden mielestä seksuaalinen ahdistelu tai raiskaaminen on oikein. Helpoiten tähän vaikutetaan maahanmuuttopolitiikan kiristyksillä, mutta tilanteisiin on jokaisen hyvä varautua myös etukäteen esimerkiksi itsepuolustuskurssille osallistumalla.

Jenna Simula, kaupunginvaltuutettu (ps.)

Kaavoitusta ja turhia valituksia

Oulussa rakennetaan kiivasta tahtia muun muassa uutta asutusta. Samalla on ajettu uuden asutuksen läheisyyteen sopimaton toiminta muualle, ja toisinaan näille toiminnoille ei ole osoitettu uutta paikkaa ollenkaan. Erityisen kiivasta keskustelua aiheuttavat moottoriurheilu ja ampumaradat, joiden olemassaolon tärkeyden tuntuvat ymmärtävän vain harrastajat itse.

Kaavoittajan tulisikin uusia asuinalueita tai täydennysrakentamista suunnitellessaan ottaa paremmin huomioon jo olemassa olevat toiminnot. Esimerkiksi Iinatista pois häädetyt moottoriurheilijat eivät kaikki edelleenkään pysty harrastamaan omaa lajiaan missään muualla. Ampumaurheilijat ja metsästäjät puolestaan ovat ahtaalla kaikkialla Suomessa: ratoja suljetaan, mutta uusia ei tule. Turvallisen ja ympäristöystävällisen harrastamisen edellytyksenä on, että ratoja löytyy niin pieniä kuin suuria, suhteellisen läheltä. Yksi iso keskus kymmenien kilometrien päässä ei ole ratkaisu, eikä korvaa pieniä ratoja.

Turhia valituksia niin uusista, kuin jo olemassa olevista toiminnoista mahtuu jokaiseen kuntaan. Jos hankkii asunnon Heinäpäästä, lienee turha olettaa, etteikö Nuottasaaren tehdasalueesta aiheutuisi joskus haju- tai meluhaittoja. Mikäli ostaa mökin ampumaradan läheisyydestä, voi olla varma, että laukaukset saattavat toisinaan kantautua mökille asti.

Uusien hankkeiden yhteydessä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon niiden sijainti suhteessa olemassa olevaan toimintaan: sopiiko asuinkeskus alueen suurimman ampumaradan viereen? Kannattaako asutusta laajentaa entistä lähemmäs tehdasaluetta tai vaikkapa maatiloja? Vääränlaisella kaavoituksella voidaan hankaloittaa ihmisten elämää, elinkeinoja ja harrastamista. Esimerkiksi monenlaiselle harrastamiselle, kuten moottoriurheilulle ja ampumaradoille, voi olla vaikea löytää uutta paikkaa, jos ne uudella asutuksella ajetaan ahtaalle.

Taannoin minulle tuli sähköposti eteläsuomalaiselta mökkiläiseltä Oulunsalosta, Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän vierestä. Häntä huoletti, miten joutsenperhe suhtautuu järvelle kantautuviin laukauksiin. Tosiasiassa laukauksista taisi häiriintyä mökkiläinen itse.

Jenna Simula, kaupunginvaltuutettu (ps)