– Metsästys on arvokas osa suomalaista elämäntapaa ja perinnekulttuuria, mikä edistää luontosuhteen muodostumista ja ylläpitoa sekä yhteisöllisyyttä tuoden yhteen ihmiset taustoihin katsomatta. Metsästys luo suomalaisille hyvinvointia ja liikuttaa kansalaisia lapsista aina iäkkäämpään väestöön.
– Metsästyksen ja aseharrastamisen kohtuuttoman ja tarpeettoman kurjistamisen ja hankaloittamisen on loputtava. Suomen puolustettava tätä näkemystä myös Eu:n tasolla, ja muutoinkin metsästys- ja aselainsäädäntöön liittyvissä asioissa on Eu:ssa huolehdittava suomalaisten edun toteutumisesta ja eteenpäinviemisestä.
– Metsästyksen ohella myös ampumaurheilun tulevaisuus turvattava, ja huomioida yhtäläisesti muiden urheilulajien kanssa. Samoin reserviläisten ampumatoiminnan ylläpito on merkittävässä roolissa, eikä sitä aselain uudistuksella saa hankaloittaa.
– Laaja ampumarataverkoston ylläpito on sekä maanpuolustuksellisesti että metsästyksen ja ampumaurheilun vuoksi tärkeää. Mahdollisuus ampumaharjoitteluun on turvattava, myös pienten ampumaratojen säilyttäminen ja lisääminen on hyvin tärkeää turvallisen aseenkäytön harjoittelun mahdollistamiseksi. Ampumaharjoittelun tärkeys korostuu myös eläin- ja ympäristönsuojelullisista näkökulmasta. Kunnollinen ampumarataverkosto keskittää harjoittelun radoille, eikä silloin ole niinkään tarvetta harjoitella ampumista (maanomistajan luvalla) metsissä ja soramontuilla.
– Tulkinnanvaraisuudet aselupa-asioissa poliisilaitosten välillä kitkettävä. Luvan hankkimisen oltava sujuvaa, ja siirryttävä esimerkiksi sellaiseen käytäntöön, jossa useiden lupaprosessien sijaan ns. asepassilla olisi oikeutettu hankkimaan useita aseita. Perusteettomista lupien määräaikaisuuksista on luovuttava.
– Metsästys on sallittava luonnonsuojelualueilla, eikä perusteettomilla ympäristön- tai luonnonsuojeluargumenteilla tule vaikeuttaa metsästystä, mikä on tosiasiassa luonnonsuojelua parhaimmillaan.
– Nykyistä paremmin on otettava huomioon metsästäjien tekemä arvokas luonnonsuojelu- ja riistanhoitotyö, eikä lisätä vastakkainasettelua luonnonsuojelun ja metsästyksen välille. Riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-avun edellytykset on turvattava.
– Haitallisten vieraslajien hävittämiseen panostuksia myös valtiolta.
– Petopolitiikassa huomioitava alueella toimivien metsästysseurojen, asukkaiden ja yrittäjien näkemykset, eikä vähätellä petojen aiheuttamia ongelmia. Metsästyskoirien työpanos on tärkeää, joten ei ole yhdentekevää, pystyykö koiran laskemaan metsälle turvallisesti vai ei.
– Lasten ja nuorten terveen luontosuhteen ja erätaitojen ylläpito kaupungistumisen myötä yhä tärkeämpää. Valtion panostettava lasten ja nuorten metsästys-, erä- ja retkeilytoimintaan. Metsästys on tuotava paremmin osaksi peruskoulun opetusta. Kannustimilla olisi rohkaistava metsästysseuroja ottamaan mukaan nuorempaa väkeä, jotta seurojen toiminta ei lakkaa, ja jotta iäkkäämpien metsästäjien tietotaito ei katoa.
