Omaan vankkaa kokemusta politiikasta ja minulta löytyy neuvottelukykyä, mutta periaatteeni eivät ole myytävinä. Mielestäni tärkeintä on rakentaa oululaista Oulua, jossa on laadukkaat peruspalvelut, turvallista elää ja yrityksillä hyvät toimintaedellytykset. Näitä asioita haluan olla jatkossakin edistämässä Oulussa, joka on edelleen pysynyt kotikaupunkinani, vaikka osan viikosta työskentelenkin Helsingissä. Maanantait ovat maakuntapäiviä, ja silloin on luontevaa hoitaa yhteisiä asioita kotopuolessa. Se jos mikä pitää osaltaan lujasti kiinni paikallisissa asioissa.

Tuon rohkeasti päätöksentekoon ja keskusteluun näkemyksiä, joita muista puolueista ei välttämättä uskalleta nostaa esille. Olivat ne sitten maahanmuuttoon tai vaikkapa kaupungin rahankäyttöön liittyviä asioita. Yhtenä esimerkkinä hankehumppa: nykyisin niin kuntapolitiikkaa kuin valtakunnan politiikkaa vaivaa hankepohjaisuus: erilaisin hankkein poliitikot saavat sitä hyvää, kivaa ja ihanaa, jota vaaleissa ovat ihmisille luvanneet. Osittain hankkeet ovat hyödyllisiäkin, ja antavat lisää rahoitusta esimerkiksi opetukseen silloin, kun valtionosuudet eli valtiolta saatava tuki ei ole riittävää (vaikka sen pitäisi olla!). Toisinaan hankkeilla kuitenkin ylityöllistetään opetushenkilöstöä, palkataan projektityöntekijöitä ja erilaisia paperinpyörittäjiä. On turhaa palkata päiväkoteihin taidekasvatusta lapsille antavaa henkilöstöä, kun tarve on ennemmin saada lisäkäsiä ihan sinne päiväkodin arkeen.

Toimin viimeiset neljä vuotta kaupunginhallituksessa ja maakuntahallituksessa ainoana perussuomalaisena, joten kukaan ei ole ”automaattisesti” ollut tukemassa esityksiäni tai kannattamassa näkemyksiäni. Tämä on tietysti kehittänyt neuvottelutaitoja, ja olenkin saanut sekä yksimielisesti, että äänestysten kautta esityksiäni lävitse. Koskivat ne sitten maahanmuuttoa, kulttuuria tai vaikkapa avoimia oppimisympäristöjä, jotka eivät tosiaankaan kaikille lapsille ole sopivia.

Politiikkaa olen tehnyt kauan, mutta pitänyt samalla kosketuksen aivan tavalliseen arkeen, ja vielä viime eduskuntavaaleihin asti jatkoin myös liiketalouden ylempiä korkeakouluopintoja. Kierrän mielelläni ympäri Suomen tapaamassa äänestäjiämme ja kuuntelemassa ihmisten ideoita ja huolia. Se antaa paljon poliittiseen työhön. 

Politiikka on ennen kaikkea ihmisten auttamista, paremman huomisen rakentamista. Todella usein joudun muistuttamaan, miksi me poliitikot olemme olemassa: Oulussa oululaisten ja eduskunnassa suomalaisten etua ajamassa. Oulun ei pidä olla mukana lähinnä tamperelaisia hyödyttävässä ratahankkeessa, samoin kuin ei Suomenkaan pitäisi olla mukana EU-elvytyspaketissa, josta hyötyvät aivan muut maat, kuin Suomi tai Suomen vienti.

Haluan jatkossakin olla antamassa oman panokseni Oulun ja oululaisten eteen. Kuten sanottua, minulta löytyy rohkeutta sanoa, ja kokemuksen myötä myös kykyä tehdä.