Karhunkaatolupia myönnettiin alkavalle metsästyskaudelle vajaat 200 kappaletta, joista merkittävä osa on nyt enemmän tai vähemmän jäissä pienen, pöytälaatikkoon luodun luonnonsuojelujärjestön tekemän valituksen myötä. Valitusoikeutta ei tällaisilla henkilöillä ja järjestöillä pitäisi yksinkertaisesti olla, sillä heillä ei ole edes minkäänlaista kosketuspintaa kyseisten maaseutualueiden elämään suurpetojen kanssa. Betoniviidakosta on helppo huudella muille ohjeita, mutta annas olla, kun karhu tai susi aterioisi valittajien itsensä puutarhassa. Ehkä silloin olisi aivan toisenlainen ääni kellossa.
Valitus on silkkaa kiusantekoa, eikä sillä ole luonnonsuojelun kanssa mitään tekemistä. Karhujahdin aloittaminen vähintäänkin viivästyy, sillä merkittävä osa karhuluvista on asetettu toimeenpanokieltoon, eikä tilannetta välttämättä ehditä ratkaista ennen tulevaa viikonloppua. Luonnonsuojelijoiksi itseään kutsuvat henkilöt tekevät hallaa eivät pelkästään metsästäjille, vaan itselleen ja sitäkin enemmän karhulle, joka nauttii tällä hetkellä ihmisten ja metsästäjien parissa suurta kunnioitusta.
Kannanhoidollisella metsästyksellä on pidetty karhu ihmisarkana ja sen aiheuttamat ongelmat ihmisille ja maaseutuelinkeinoille vähäisinä. Toisin on käynyt suden suhteen. Mikäli karhunkaatoluvat peruttaisiin kokonaan ja kannanhoidollinen karhunmetsästys joutuisi täysin uuteen arviointiin, on ihan aitona pelkona se, että karhuongelmat lisääntyvät ja vihankierre on jälleen valmis.
On täysin kiistatonta, että karhukanta on Suomessa vahva, ja karhunmetsästys on kaikki nämä vuodet ollut kestävällä tasolla. Luonnonsuojelijoilla ei asiaan pitäisi olla valittamista, mutta valitettavasti tänä päivänä metsästys nähdään kyseisissä piireissä aivan liian usein pelkkänä eläinten tappamisena, eikä sen merkitystä luonnolle ja koko yhteiskunnalle enää ymmärretä.
Valitusoikeutta on rajattava, ja lainsäädännöllisin muutoksin mahdollistettava karhunmetsästys, mikäli valitus menestyisi oikeudessa. Samoin Suomen on vaikutettava Euroopan unionissa, jotta karhu, susi ja ilves siirrettäisiin luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. Tätä on maamme hallituksen vietävä eteenpäin pikaisesti. Metsästäjät tekevät tärkeää työtä suomalaisen luonnon ja koko yhteiskuntamme eteen, ja sen työn on saatava jatkua.
Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 16.8.2022.